Valton smartDOG raportti

Suuntana Oulu!

Me tehtiin Satun kanssa reissu Ouluun, tutulle SmartDOG testaajalle. Tarkoituksena oli ensin testata kolme koiraa: Liina (Allway's Rosa Pedulina), tuontiuros Iivo (Du'chelieu Grande Dinky) ja Molli (Manaca's All Saint). Liina aloittikin juoksut, joten Liinan osallistuminen päätettiin peruuttaa, sillä juoksut voi vaikuttaa koiran käyttäytymiseen suuresti. Liinan tilalle otettiin lennosta Valto.

Valto on täyttänyt 1-vuotta nyt alkuvuonna, joten on aikaista testata se Kognitio testillä. Eihän se ole vielä aikuinen, vaan nuori koira, jolla on vielä pentumaistakin käytöstä. Päätin kuitenkin, että haluan testata Valton nyt, ja saanhan siitä mielenkiintoista ja arvokasta tietoa luonteesta, ja kertoo millainen se on tällä hetkellä. Ja voihan testin uusia, sitten kun koira on oikeasti aikuinen, ja katsoa eroaako tulokset. Valto on myös pentutestattu SmartDOG testillä, joka eroaa Kognitio testistä osittain. Voisin kirjoitella tänne myöhemmin  myös pentutestin raportin, jos tuloksia haluaa verrata keskenään. Alla on Valton testiraportti kokonaisuudessaan.

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Valto saapuu testitilaan erittäin aktiivisena ja innostuneena ja ottaa itse testaajaan kontaktia ylitsepursuavan ystävällisen avoimesti. Uuteen tilaan Valto tutustuu vauhdikkaasti. Valtolla on sylinteritestissä erinomaisen hyvä itsehillintä. Valto suorittaa sylinteritehtävää innokkaasti – mutta virheettä. Ihmisten eleitä Valto ymmärtää keskimäärin hyvin, ymmärtäen parhaiten suoraa kädellä osoitetun eleen. Valto ei ole eleillä johdettavissa harhaan huijaus-osiossa. Valto ratkaisee huippunopeasti ja itsenäisesti tilaan liittyvän ongelmanratkaisutehtävän, V-aidan.

Valto ei ymmärrä testin vaikeinta osiota, loogista päättelytehtävää. Mahdottomassa tehtävässä Valtolla on käytössään suhteellisen tasaisesti eri ongelmanratkaisustrategiat – itsenäinen ja ihmiseen tukeutuva. Valto ei hylkää mahdotonta tehtävää lainkaan. Muistin kesto – tehtävässä Valto muistaa kaikki neljä tehtävää neljästä, mikä on paitsi suhteellisen harvinainen, myös erinomaisen hyvä muistitestin tulos! Sosiaalisen mallioppimisen tehtävässä Valto ei osoita oppineensa mallista, vaan pyytää sen sijaan apua tehtävän ratkaisemiseksi ihmisiltä.

Valton keskittymiskyky testissä on erittäin hyvä ja se on hyvin motivoitunut tehtävistä. Valton vahvuuksia testissä ovat mm. sen poikkeuksellisen hyvä muisti, erinomainen itsehillintä ja sinnikkyys ongelmanratkaisutehtävissä.

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan aina. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä. Impulsiivinen koira myös helposti innostuu asioista, ja sen vire nousee helposti, mikä on etu koulutuksessa.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus.

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valtolla on testituloksen mukaan erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Valtolla tämä oli 100%. Valto oppii todella nopeasti testirutiinin sylinteritehtävässä ja suorittaa tehtävää innokkaasti.

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus koiralla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 67% oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi viiveellinen käsiele, sitä Valto ei ymmärtänyt. Parhaiten Valto ymmärsi suoran käsieleen.

ONGELMANRATKAISU - V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto ratkaisee tehtävän huippunopeassa ajassa 10 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten kiinnostaisikaan koiraa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valtolla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää 56% ajasta avun pyytämiseen ja 44% ajasta itsenäiseen työskentelyyn. Valto myös vaihtaa taktiikkaa kesken ongelmanratkaisun useasti. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan. Valto ei hylkää tehtävää lainkaan, vaan pysyy sinnikkäästi tehtävän parissa koko mitatun ajan.

LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 39% koirista ymmärtää tehtävän.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen

VIHJE VAI OMA PÄÄTTELY (HUIJAUS)

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin "väärän" sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valtoa ei hämätty tässä tehtävässä "väärillä" testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.

MUISTI

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys, tunnetila ja motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan koko ajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto muisti oikein kaikki neläjä aikaa (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erinomainen ja kohtuullisen harvinainen suoritus – pieni osuus (alle 10%) testatuista koirista saa kaikki oikein. Testi vaatii myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa rauhallisesti. Odottamisen aikana Valto malttaa odottaa suhteellisen rauhallisesti, vinkuu hieman. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. "Do as I do" koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa koneen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto ei paina/osoita oikeaa nappulaa 3 min kuluessa. Valto tutkii namikonetta uteliaana ja nuolee koneen kantta, mutta päätyy lopulta pyytämään apua testaajalta / ohjaajalta koneen käyttöön.

AKTIIVISUUS

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Fitbark – mittarimme palveluntarjoajan sovellusvian vuoksi emme tällä hetkellä saa luettua aktiivisuustuloksia. Tulokset lisätään tietokantaan, kun vika korjaantuu.

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto ottaa itse energisen ystävällisesti kontaktia testaajaan.

TILAAN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS

Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim. kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi jännittää uusi tilanne.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Valto on innoissaan testin alussa ja tutustuu irti päästessään koko huoneeseen erittäin aktiivisesti, raviaskelin

Oma kommenttini

Olen onnellinen ja tyytyväinen, että päätin ottaa Valton testiin, vaikka se on vasta täyttänyt vuoden. Testissä Valto osoitti niin paljon hyviä ominaisuuksia, että se vahvisti omia ajatuksia siitä, että käsissäni on rodunomainen koira, jonka kanssa voi harrastaa innolla. Itse pidän erityisesti siitä, että Valtolla oli erinomainen motivaatio koko pitkän testin ajan. Motivaatio on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Se oli arkuus rohkeus akselilla rohkea, se ei pelännyt mitään testissä käytettyä rekvisiittaa, mitä osa koirista pelkää, ja testi on vaikea suorittaa sen vuoksi.

Valto ei ole liian itsenäinen, vaan se pyytää useasti apua myös ihmiseltä, jos kokee, että tarvitsee tehtävässä apua. Valto ei kertaakaan hylännyt mitään tehtävää, vaan sinnikkäästi suoritti koko tehtävän ajan, joko itse ratkaisten tehtävää, tai sinnikkäästi ihmisiin tuijottaen ja apua pyytäen. Tämä kertoo koirasta myös hyvin paljon, ja sinnikkyys on minusta myös todella hyvä  piirre koirassa. Valto toimi siis näissäkin osioissa juuri niin kuin toivon koirani toimivan.

Valtolla oli myös erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli. Eli vaikka se on hyvin korkea energinen koira, se kykenee keskittymään annettuun tehtävään 100%, eikä sen energinen luonne estä suorittamasta tehtävää, vaan tukee niiden suorittamista. Jos koira olisi sekä korkea energinen, että impulsiivinen, olisi käsissä hyvin erilainen koira. Mutta haluan korostaa nyt kaikille muille koiran omistajille, että vaikka koirassa olisi myös impulsiivisuutta jonkin verran, ei se tarkoita, että tulos olisi "huono". Se vain kertoo koirasta asioita, ja näitä tietoja hyödyntäen, voimme kouluttaa ja ohjata koiraamme arkisissa tilanteissa paremmin, sillä tiedämme paremmin, miten se oppii ja kuinka sitä kannattaa ohjata. Valtolla joka tapauksessa oli erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli, ja se sopiikin minun käsiini hyvin. Tykkään kouluttaa energistä, motivoitunutta, sinnikästä ja rohkeaa koiraa, ja onhan sellaisen koiran kanssa riemu harrastaa yhdessä <3 

Valto kuuluu myös hyvin harvinaiseen porukkaan. Se sai kaikki muistitehtävän tehtävät oikein, mikä on harvinainen ja erinomainen tulos. Käsissäni on hieno koira :) 

Valton on energinen koira, kuten aiemmin jo tuli esiin. Testissä tuli myös ilmi, että se osaa säädellä energiaansa, sillä se jaksoi suorittaa hyvin koko testin ajan. Jos koira on hyvin innokas ja energinen, se voi joskus väsähtää loppua kohden, sillä testi on suhteellisen pitkä. Valto kuitenkin jaksoi suorittaa hyvällä energialla koko testin ajan. Aluksi ehkä hieman innokkaammin, jopa sutia välillä ottaen, kun oli niin innokas tekemään, ja loppua kohden meno hieman rauhoittui. Kyseessä on kuitenkin juuri vuoden täyttänyt nuori uros, joten pidän tätäkin suoritusta ja Valton kykyä säädellä omaa energiaansa, erinomaisella tasolla tällä hetkellä.